Sunnuntaikävelyllä.Tämä juna on palvellut ainakin 40-vuotta modenalaisia lapsia.
Eräällä parvekkeella oli kyyhkysiä kissojen panttivankeina. (?)
Emilian maakunnalle tyypillisiä katettuja jalkakäytäviä, 'portici'.
Bologna oli jonkun mielestä kakkaa vuonna 2003.
Karuselli ei muutu, vaikka lastenhitit(piirrettyjen tunnarit) vaihtuvatkin.
Paahdettujen kastanjoiden ja hattaran tuoksu leviää kaupunkiin.
Joulukaaos ei ihan vielä ole pahimmillaan.
Syötävää, kastanjoista kurpitsan siemeniin, joita myös romellini-nimellä kutsutaan.
Ei ainoastaan Pisan torni ole vinossa.
Kauan sitten asuin tässä lähellä.
Jätä minut tänne Anna minun olla Jätä minut näin Älä sano sanaakaan ellei rakkaudesta elämääni kohtaan elämääni, joka on ainoa mitä minulla on, eikä se ole vielä lopussa lopussa
Arkkitehtuuria löytyy keskiajasta Libertyyn.
Synagooga.
Vanhassa keskustassa ei ole kovinkaan paljon graffiteja, vain joitakin tageja siellä täällä.
Vastavaloon.
Korttelissa on joskus ollut laaja skaala käsityöläisiä.
Vielä on joitakin käsityöläisten laboratorioita jäljellä.
Yksityiskohta 'laboratoriosta'.
Michelangelo kääntynee haudassaan.
Puhdasta lihaa oikeauskoisille.
Kone rikki! Kiitetään sitä 'herrasmiestä', joka on tavan mukaan hoitanut hajoittamisen.
Entisen naapurin, verhoomon omistaja on maalannut 'tapparelle' metallirullaoveen Hopperilais-taidetta.
Sähkökaapelit, 'filobus'-sähköbussin ja jouluvalojen johdot risteilevät kuin seitti Via Emilian yllä.
Vielä on rauhanlippu jonkun parvekkeella.
Tyypillinen ulkoportti.
Via Carteria. Tyypillistä tyypillisempi modenalaiskatu.
7 kommenttia:
Monta upeaa kuvaa. Nuo katetut jalkakäytävät ovat kauniita(eivätkä ollenkaan kakkaa...)
Ihania katuja! Suosikkini lienee kyllä tuo kissakuva: mahtaa olla puluilla aikamoiset oltavat, kun maukujat kyttäävät niitä kaltereiden läpi.
Hienoja kuvia todellakin. Vanha ystäväni asuu ko. kaupungissa.
Susu: Juuri tähän vuodenaikaan vanha keskusta on minusta parhaimmillaan. Kun illalla sumu laskeutuu, nuo kadut muuttuvat satumaisiksi, ehkä hieman pelottaviksikin.
Siren: en oikein ymmärtänyt tuota kissojen omistajaa, kun seurasi puluparkoja (tai siis kyyhkysiöä ne taisi olla) en olivat aika paniikissa, kun taas kissat lekottelivat laiskoina auringossa. Omituinen näky.
Leonoora, todellako? Ties vaikka tuntisin!
Hän on ollut esillä joskus tiedotusvälineissäkin naapurikaupungissa olleen työnsä puolesta, ja ainoan tyttärensä nimi on Francesca, mutta enpä usko, että tunnet, ihme se olisi.
Todella hienoja kaupunkikuvia. Erityisesti pidin siitä ensimmäisestä (valo, syvyys) ja agorasta. Ja eikös siellä Che Guuevarakin kurkistellut seinätaiteena. Ja se hopperi-juttu on rakennuksen koristeena uskomattoman upea, ja kuvana myös tietysti. Hieno sarja.
Kts kts.
Lähetä kommentti